Mikkelin kampuksen liikunta- ja harrastepalvelut
Tutustu Mikkelin kampuksen liikunta- ja harrastepalveluihin. Liikuntakalenterista löydät ryhmäliikuntatunnit ja pelivuorot.
Mikkelin kampus
Mikkelin kampus sijaitsee noin 10 minuutin kävelymatkan päässä torilta, joten liikkuminen sujuu kätevästi joko jalkaisin tai polkupyörällä.
Kampus on monialainen oppimis- ja tutkimuskeskus, jossa opiskelee noin 3700 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Suomenkielisten koulutusten lisäksi kampuksella on kolme englanninkielistä koulutusta. Kampus palvelee myös yrityksiä ja muuta työelämää sekä muita kampuksella vierailijoita: ravintolat, ulkoliikuntatilat ja kirjasto ovat avoinna kaikille kävijöille.
Mikkelin kampuksen koulutukset
- Insinööri (AMK)
- Metsätalousinsinööri (AMK)
- Tradenomi (AMK)
- Restonomi (AMK), matkailu- ja palveluliiketoiminta
- Sairaanhoitaja (AMK)
- Sosionomi (AMK)
- Terveydenhoitaja (AMK)
- Yhteisöpedagogi (AMK)
AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi kampuksella on paljon ylemmän AMK:n koulutuksia, avoimen AMK:n koulutuksia.
Palvelut opiskelijoille
- opintotoimisto ja hakutoimisto
- opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori ja oppilaitospastori
- kansainvälistymispalvelut
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Opiskelijakunta Kaakko
- Kampuskirjasto ja lehtilukusali
- opiskelijaravintola Kasarmina (KELA-tuettu lounas)
- kahvila-ravintola DeXi (KELA-tuettu lounas)
- Ravintola Talli
- Café Campus
- kuntosali, ulkopelikenttä, frisbeegolfrata, ulkopingispöytä
- Mikkelin keilahalli (opiskelijahinnat)
- Moasin opiskelija-asuntoja
Palvelut työelämälle
- Täydennyskoulutus- ja asiantuntijapalvelut
- Digitointi- ja arkistopalvelut
- Hyvinvointipalvelut
- Kirjasto- ja oppimisteknologiapalvelut
- Laboratoriopalvelut
- Mediatuotantopalvelut (Darcmedia)
- Kokous- ja ravintolapalvelut, Ravintola DeXi ja Ravintola Talli
- Disec Oy (terveydenhuollon tiedonhallintapalvelut)
Kampuksen käyntiosoite:
Patteristonkatu 3, Mikkeli
Mikkelin kampus 360°
Mikkelin kampuksen kartta
Mikkelin kampus videoilla
Mikkeli - Järvi-Suomen vilkkain opiskelijakaupunki
Kesäkaupunkina tunnettu Mikkeli on reilun 6000 opiskelijan elämää sykkivä kaupunki. Kaikkiaan asukkaita on noin 50 000. Ammattikorkeakoulun kampus sijaitsee 10 minuutin kävelymatkan päässä ydinkeskustasta, josta löytyvät Suomen kauneimmaksi rankattu tori, monipuoliset ostoskeskukset sekä viihtyisä kävelykatu.
Mikkelistä löytyy opiskelun vastapainoksi runsaasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Harrastusmahdollisuudet ovat monipuoliset ja opiskelijaelämä vilkasta.
”Muutto Etelä-Savon sydämeen oli nuorelle lappilaiselle jännittävä kokemus, mutta kaikin puolin itsensä takaisin lunastava. Hyvä ja kannustava ilmapiiri, savolainen rentous ja asenne sekä kasa uusia luotettavia ystäviä ovat tehneet Mikkelistä ja sen kampuksesta kodin.”
Yhteisöpedagogiopiskelija Tomi Kiemunki
Matkustaminen
Mikkeliin pääsee kätevästi linja-autolla tai junalla. Esimerkiksi junamatka Helsinkiin kestää alle 2,5 tuntia. Lisätietoa www.matkahuolto.fi, www.onnibus.fi sekä www.vr.fi.
Asu vaikka kampuksella
Mikkelissä välimatkat ovat niin lyhyitä, että voit asua käytännössä samalla kertaa sekä aivan kampuksen tuntumassa (tai jopa itse kampuksella), kivenheiton päässä keskustasta että Saimaan rannalla.
Asuminen ja eläminen Mikkelissä on edullisempaa kuin monissa isoissa kaupungeissa. Lähimmät opiskelija-asunnot sijaitsevat kampuksilla. Mikkelin seudun opiskelija-asunnot Oy:llä on tarjolla yli 1100 asuntoa opiskelijoille.
MOASilta myös opiskelujaan aloittavan on mahdollista saada asunnokseen yksiö, kun taas esim. Helsingissä opintoja aloittaville tarjotaan lähinnä soluja ja yksiöt on varattu lopputöitään tekeville.
Mikkelin kampuksen historiaa
Mikkelin kampus sijaitsee vanhalla kasarmialueella, jonka historia ulottuu aina 1880-luvulle. Silloin alueelle rakennettiin joukko arkkitehti August Bomanin suunnittelemia puisia kasarmirakennuksia. Niihin muutti autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan kuudes tarkk’ampujapataljoona.
Vuonna 1902 kenraalikuvernööri Bobrikoff lakkautti ns. vanhan väen. Mikkelissäkin suomalaiset sotilaat vaihtuivat venäläisiin. Samalla alkoi punatiilirakentamisen kausi, joka jatkui Suomen itsenäistymiseen asti. Tuolta ajalta on peräisin esimerkiksi hallintopalvelukeskuksen, Kampuskirjaston ja Ravintola Tallin rakennukset.
Koristeelliselle punatiilirakentamiselle oli syynsä; tiilet olivat halpoja, samoin muuraustyö. Venäläisten rakentamisen huippukausi ajoittui 1. maailmansodan aattoon vuosiin 1911-1914. Kasarmialueelle venäläiset rakensivat kaksi 2-kerroksista sotilaskasarmia (nykyinen Xinno) sekä yksikerroksisen punatiilisen sairaalan (nyk. opiskelijaravintola Kasarmina).
Lisäksi venäläiset rakensivat kolme punatiilistä tallia tykistön hevosia varten. Suomalaiset eivät olleet suuria tallitiloja tarvinneet, koska tarkk’ampujat olivat olleet jalkamiehiä ja vain upseerit olivat liikkuneet ratsain. Ravintola Tallin rakennus oli toinen kahdesta ns. kylmästä tallista. Niissä on vain korkealla olevat matalat ikkunat. Rakennuksissa ei ollut lämmityslaitteita. Ne olivat tykistön ja huollon työhevosia varten.
Sen sijaan kolmas, upseerien hevosille varattu talli oli lämmitetty ja siinä on myös matalalla olevia ikkunoita. Tämä talli tunnettiin myöhemmin Marskin tallina. 1940-luvun alkuvuosina siinä majaili Mannerheimin hevonen Käthy. Nyt rakennus on ympäristötekniikan laboratorio.
Kasarmialue siviilikäytössä
Itsenäisen Suomen aikaan kasarmialuetta ovat asuttaneet mm. polkupyöräpataljoona 3, saksalaisen yhteysupseerina toimineen kenraalin esikunta, Päämajan ja Suur-Saimaan suojeluskuntapiirien huoltojoukot sekä legendaarinen jalkaväkirykmentti 7, joka myöhemmin muuttui 6. prikaatiksi ja lopulta Savon prikaatiksi.
Aikaa myöten paikka ei enää vastannut sotilaiden tarpeita. Savon prikaati alkoi siirtyä Karkialammen uudelle kasarmialueelle 1958. Viimeisenä armeijan yksikkönä poistui soittokunta 1980. Nyt muistoina sotilaista ovat vain 1982 vanhaan kasarmirakennukseen avattu Jalkaväkimuseo, Upseeriklubi sekä armeijan vaatehuoltoa palveleva iso teollisuusrakennus, jossa sijaitsee myös Mikkelin Keilahalli ja kampuksen kuntosali.
Ensimmäisenä siviililaitoksena alueelle muutti Mikkelin teknillinen koulu vuonna 1967. Teknillistä koulua seurasivat valtion virastot ja laitokset sekä lopulta 1990-luvulla Mikkelin ammattikorkeakoulu ja sen toimintaa jatkava Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
